Tälle sivulle on koottu juttuja ja haastatteluja vuosien varrelta:

 

Suomen Hongkongin kauppakamarin haastattelu
Haastattelu hankintasuhteiden hallinnasta Kiinassa. Haastattelijana Tony Haanpää.
Ville Majasen blogi-kirjoitus hyväpaino -hyväntekeväisyyshankkeesta
Opiskelijan haastattelu (Annika Klemetti)
Kesäsarja: Suomalainen ulkomailla

 

Suomen Hongkongin kauppakamarin haastattelu

 

1) Yrityksen tarina tiiviisti: keitä olette, mitä teette, minne vienti, tuonti, etabloituminen (kansainvälistyminen) suuntautuu?

Verkkokauppa e-ville.com myy pienelektroniikkaa postimyyntiperiaatteella suoraan Kiinasta pääasiassa suomalaisille kuluttajille. Ideana on poistaa kaikki välistä vetäjät tuotteiden matkalta tehtaalta loppukäyttäjille. E-ville pyrkii näin saavuttamaan reilusti markkinoiden alhaisimmat kuluttajahinnat säilyttäen kuitenkin ystävällisen palvelun ja reilun kauppahengen. E-villellä on nyt 2012 vajaan 2 miljoonan euron liikevaihto ja neljäntoista hengen suomalaiskiinalainen tiimi. E-villellä on toimisto Hongkongissa ja Shenzhenissä. Ystävällinen palvelu ja reilut diilit onkin kiinnostanut suomalaisia, joka toinen suomalainen on käynyt e-villen verkkokaupassa. E-villen suosituimpiin tuotteisiin kuuluu mm. Android-tablet tietokoneet, xenon-valot ja kännykkätarvikkeet.

Kuluttajaelektroniikan lisäksi e-villen tiimi myy liikelahjoja ja mainostuotteita, sekä hoitaa hankintatointa monille suomalaisyrityksille. Uusimpana aluevaltauksena on myös varastointi- ja postituspalvelujen tarjoaminen yrityksille, jotka hankkivat tuotteensa Kiinasta, mutta toimittavat niitä Suomen sijasta tai ohessa kansainvälisesti. Sen sijaan, että tuotteet ensin toimitettaisiin Kiinasta esim. Suomeen, ne voidaan pitää e-villen varastoissa Kiinassa tai Hongkongista, mistä e-villen tiimi hoitaa postitukset ympäri maailmaa helposti ja nopeasti asiakkaan puolesta.

Verkkokauppa e-ville.com perustettiin vuonna 2006 Ville Majasen toimesta. Majanen tuli Hongkongiin alunperin vaihto-opiskelijaksi ja alkoi rahoittaa elämistään myymällä Hongkongin marketeilta ja toreilta löytämäänsä tavaraa nettihuutokauppa huuto.netissä. Kehitystyö ja kasvu on ollut vauhdikasta alusta lähtien.

2) Mikä on helppoa tai vaikeaa liiketoiminnassa kohdealueella? Minkälaisia mahdollisuuksia maa tarjoaa?

Kiinastahan ei mahdollisuudet lopu. Alue on kehittynyt varsin positiivisesti, niin tuotevalikoiman, laadun, toimitusaikojen, infrastruktuurin kuin ihmisten tietotaidonkin osalta. On ihailtavaa seurata, kuinka kovasti Kiinalaiset etenkin nuoret haluavat menestyä. He ovat valmiita tekemään menestyksen eteen hämmentävän hurjasti töitä ja uhrauksia. Tarmokkuuden ja tekemisen meiningin voi aistia!

Toki täällä on paljon myös haasteita. Haasteet tulevat mm. byrokratian ja ajoittain vielä perässälaahaavan teknologiakehityksen ja esim. Kiinan harjoittaman internetin sensuurin ja sen hidastamien nettiyhteyksien kautta. Luonnollisesti myös bisneskulttuuri ja ihmisten eriävät arvot ja standardikäsitykset lisäävät ajoittain täällä elävien ulkosuomalaisten mielenkiintoa arkeen.

Tietynlaisen osaamisen paikallinen löytäminen on ajoittain haastavaa tai jopa mahdotonta Kiinassa. Monin paikoin tulee olla myös poikkeuksellisen varovainen ainakin design-, idea- ja jopa yritysvarkauksien suhteen. Alueelliset osaamisen tai teknologian puutteet luovat tietenkin mahdollisuuksia niille, jotka näitä voivat täydentää. Paljon puhutut suomalainen design ja muut korkeaa osaamista vaativat työsuoritteet ja projektit, puhtaat elintarvikkeet, laadukkaat ja uniikit tuotteet muiden muassa tulisi kommunikoida ja yksinkertaisesti myydä täällä, missä niistä on pulaa ja markkinoita.

3) Mitä apua liiketoiminnalle vientimaassa on kahden maan välisestä kauppakamarista, kauppayhdistyksestä, kauppakillasta tai muiden yrittäjien verkostosta?

Hongkongissa on aktiivinen kauppakamari, mikä kokoaa säännöllisesti suomalaisia bisnesihmisiä verkostoitumaan ja jakamaan ajatuksia niin kuukausittaisiin pubi-iltoihin, seminaareihin, kuin golf-tapahtumiinkin. Kokeneemmat bisnesihmiset ovat olleet pääsääntöisesti kannustavia ja avuliaita nuoremmille ja uusille tulokkaille.

 

Ville Majanen lisää vielä, että yhteistyötä tulisi tiivistää entisestään muiden kauppakamarien kanssa Hongkongissa, Suomessa, sekä muissa maissa. Etenkin pienet suomalaisvetoiset yritykset maailmalla ja pienyrittäjät Suomessa voisivat hyötyä merkittävästikin yhteisistä hankkeista ja vaikkapa myyntiponnisteluista.

 

ville.majanen@e-ville.com  

 

Haastattelu hankintasuhteiden hallinnasta Kiinassa. Haastattelijana Tony Haanpää.

Ville Majanen mainitsi saapuneensa Kiinaan 6-7 vuotta sitten. Majanen omasi kokemusta hankinnasta ja ostotoiminnasta Kiinan markkinoilla. Hän johtaa omaa verkkokauppaa Hongkongista käsin, josta tuotteita myydään ympäri maailmaa.

Majanen nosti esiin merkittävimpinä muutoksina Kiinan markkinoilla kasvavat palkkakustannukset ja kaupan rajoitteiden purun. Tullessani kuusi seitsemän vuotta sitten tehdastyöntekijä Shenzenissä sai noin 70 euroa kuukaudessa. Nyt palkka on 200 euroa. Byrokratiaa on pienennetty jonkin verran. Raha liikkuu helpommin, ei vieläkään vapaasti, mutta helpommin. Niiltä osin on muuttunut ihan silmiinpistävästi.

Ville Majasen mukaan parhaita toimittajia ei löydy messuilta, vaan paikallisten agenttien avulla. E-villen kauppias painotti kiinalaisten parempia kykyjä toimittajien etsinnän osalta, jonka vuoksi markkinoilla vielä melko uuden länsimaalaisen toimijan kannattaa käyttää kiinalaisia toimittajien etsimiseen.

No tällä hetkellä en sekaannu siihen hirveästi itse, koska siitä kannattaa pysyä kaukana, koska kiinalaiset tekevät sen paljon paremmin, kun tänne muutama vuosi sitten pöllähtänyt länsimaalainen. Kiinalaisille se on tietenkin veressä. Ne on kasvanut siihen. Ne tietää kaikki temput ja vinkit ja sudenkuopat.

Kannattaa, melkeinpä valjastaa paikalliset tekemään se työ. Ja ne tietää sitten mistä parhaita toimittajia löytyy. Majanen arvioi myös guanxilla olevan merkitystä erityisesti toimittajien löytämisen sekä vahvuuksien ja heikkouksien arvioimisen yhteydessä. No sitäkin joo, että jos palkkaa pätevän kiinalaisen hankintatyöntekijän niin sillä on jo olemassa olevat toimittajarekisterit ja listat, josta ne tietää, että tän tehtaan vahvuus on tämä ja tän tehtaan heikkous on tämä. Ja se pohjalta sitten tarjouspyyntöihin pystytään vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Toimitusjohtaja Majasen mukaan on hyvä tietää kenen kanssa on tekemisissä, koska on erittäin todennäköistä, että tekemisiin joutuu markkinoilla toimivan välikäden kanssa, joka ei ole toimittajan edustaja. Välikäsien kanssa ongelmia aiheuttavat esimerkiksi takuuasiat, koska välikädet eivät ota vastuuta alkuperäisen toimittajan toimista. Välikäden tunnistaa laajasta tuotevalikoimasta ja pyrkimykseen täyttää jokainen pyyntö. Yksityiskohtiin mentäessä vastausten saaminen kestää kauemmin, joka viittaa välikäden tarpeeseen varmistaa asia alkuperäiseltä toimittajalta.

Majanen kertoi tehneensä itse vähemmän auditointia ja käyttävänsä auditoinnin ammattilaisia tarpeen vaatiessa. Hän mainitsi Kiinasta löytyvän paljon laadunvalvontatoimistoja, jotka lähettävät pätevän henkilöstön tekemään vaadittavat tarkastukset. Toimistojen käytöstä aiheutuu kustannuksia, mutta käyttö on joskus hyvin perusteltua.

Riippuu siitä onko kyseessä uusi toimittaja. Onko ollut ongelmia yhteydenpidossa. Onko mitään pienimpiäkään epäilyjä siitä, että se ei olisi ehkä sitä mitä on tilattu, tai halutaan, tai täytä kriteerejä. Tietenkin se vie aikaa useamman päivän, laadunvalvontakeikka käydään läpi. Jos kyseessä on pieni ja halpa tuote-erä niin sen riskin varmaan voi ottaa. Jos on kovin monimutkainen tuote, joka sisältää jotain mahdollisesti myrkyllisiä osia tai vaaditaan jotain sähköturvallisuus sertifikaattia tai jotain, niin sitten se on kyllä melkein pakollista, että siellä käy joku katsomassa sen ennen kuin se lähetetään Suomeen.

Pienempien ja riskittömämpien tuote-erien kohdalla Ville Majanen mainitsi tehtaan lähettämän näytteen, johon voidaan joko luottaa, tai lähettää yrityksen työntekijä käymään tuotantolaitoksella. Molempien haastateltavien mukaan kiinalaisyritys lähtee käynnistämään tuotantoaan, kun 30% tilauksen hinnasta on maksettu ja tilaus lähtee toimittajalta eteenpäin, kun 100% tilauksen hinnasta on maksettu.

Molemmat haastateltavat toivat esiin sen, että mitään ei tule ottaa itsestäänselvyytenä neuvotteluissa, vaan kaikki tulee varmistaa henkilökohtaisesti. Länsimaiset yritykset luottavat usein liikaa kiinalaisten tulkintoihin yksityiskohdista, kuten Majanen totesi.

No siis suomalaiset on aina vähän sinisilmäisiä siinä, että uskotaan siihen, että toimittaja haluaa mun parasta. Ei varmisteta ihan kaikkia asioita, koska vähän odotetaan ja oletetaan, että ne olisi itsestäänselvyyksiä, että kyllähän se toimittaja ne varmasti ymmärtää ja tietää. Todellisuudessa, jos ymmärtää niin ei välttämättä halua ymmärtää tai toimia kuitenkaan asiakkaan edun mukaisesti. Pitää varmistaa kaikki mahdolliset asiat eli käytännössä materiaalit, komponentit. Eli ne, jos niitä ei ole fiksattu niin on ihan varma, että sample on jotain ihan muuta, kun se varsinainen tuotantoerä.

Esimerkkinä, että ne säästävät jossain elintärkeässä piuhassa tai komponentissa kahdeksan eurosenttiä, mutta sillä tuotteella ei tee loppujen lopuksi yhtään mitään

Panostuksia on tehty infrastruktuuriin, jonka myös Majanen mainitsi, mutta aluekohtaiset erot ovat suuria esimerkiksi rannikon ja sisämaan suhteen. Hänen mukaan suuremmilla logistiikkaoperaattoreilla on hyvät järjestelmät, mutta pienten logistiikkatoimijoiden kohdalla vastaan saattaa tulla mitä tahansa. Verkkokauppias toi esiin toimittajien osana sisäistä laadunvaltontaansa käyttämän standarditestausmenetelmän nimeltään drop test, jossa pakkauksen kestävyyttä testataan pudottamalla pakkaus. Näin voidaan välttyä pakkauksen kestävän kuljetusta.

Incotermsistä käytetyin on molempien haastateltavien mukaan FOB eli toimitus laivaan. Molemmat haastateltavat kokivat, että tuotteiden laadussa on menty Kiinassa suuria askeleita eteenpäin. Majanen näki laadun kehittymisen taustasyinä hintakilpailukykyyn vaikuttaneet kohonneet kustannukset, jotka ovat pakottaneet yrityksiä panostamaan muihin kilpailuedun lähteisiin, kuten laatuun.

Majanen nosti esiin seuraavia toimia varmistaakseen toimittajan pysyvän sovituissa laatukriteereissä. Voi yrittää saada jotain sanktioita, jos laatu ei ole sitä mitä on luvattu. Voi yrittää saada neuvoteltua jotkin muut maksuehdot, kun sata prosenttia ennakkomaksuna. Voi yrittää puhella jostain pitkäkestoisesta yhteistyöstä. Kannattaa kilpailuttaa vähintään kahta tai kolmea tehdasta, jotka tuottavat samaa tavaraa. Kannattaa sanoa heti alkuvaiheessa, että nämä tullaan testaamaan. Pistää sinne niiden ikään kun pahamaineisten testifirmojen nimet, että näiden tyypit tulevat sinne. Että ne tietävät mitä on luvassa ennen kuin maksetaan se seitsemänkymmentä prosenttia. Sitten se auttaa, jos pystyy sanomaan, että meillä on toimista siellä jossain lähellä. Että tullaan sinne puolessa tunnissa paikalle, jos tarve vaatii. Tämäntyyppisiä juttuja.

Majasen mukaan kiinalaiset toimittajat pitäytyvät sopimuksen yksityiskohdista, jos niistä on tarkasti sovittu. Sopimukseen voi myös myöhemmin vedota, jos toimittaja ei täytä sopimuksessa eriteltyjä yksityiskohtia. Kyllä siihen voi vedota, mutta oman kokemukseni mukaan ne ei sitten siitä luista. Siinä mielessä ne on rehellisiä. Jos on sovittu tuolla tasolla joku asia, niin ne kyllä pysyy siinä. Ne ymmärtävät, että tämä on sovittu. Jos nyt tästä luistan, niin se on heidänkin mielestään valehtelemista. Että se ei ole ok. Jos ei ole sovittu ja ne vaihtaa tosiaan halvempiin osiin niin sitten se on vaan nokkeluutta.

Yhteenveto haastatteluista Vaikka haastateltavilla oli muutamia eri kokemuksia, esimerkiksi toimittajavalinnan ja auditoinnin suhteen, nousi esiin monia samoja asioita käsitellyistä aihealueista. Molemmat kokevat Kiinan muuttuneen vauhdilla hankintamarkkinana. Kustannustaso on noussut ja laatu on alkanut nousta tärkeään roolin, jossa länsimaiset yritykset voidaan haastaa myös laadun osalta. Kumpikaan ei pitänyt laatua hankintasuhteessa kuitenkaan itsestäänselvyytenä vaan korosti yksityiskohtaisten vaatimusten tärkeyttä ja jatkuvaa laadunvalvontaa. Molemmat näkivät auditoinnin olevan tärkeä osa toimittajien luotettavuuden varmistusta erityisesti kriittisten tuotteiden kohdalla.

Neuvottelut ja sopimuksen molemmat haastateltavat näkivät paikkana, jossa on mahdollista välttää epäonnistuminen tarkalla yksityiskohtien määrittelyllä. Molemmat nostivat esiin kiinalaisten taipumuksen pyrkiä kustannussäästöihin, jos joku yksityiskohta jää mainitsematta. Logistiikan nähtiin toimivan melko hyvin ja kuljetusvaurioiden olevan vähäisiä. Esiin tuotiin kuitenkin alue- ja operaattorikohtaiset erot.

 

 

Hyväpaino -hyväntekeväisyyshanke

 

Hongkong on mahtava paikka asua. Täällä tapaa jatkuvasti hurjan dynaamisia ja energisiä nuoria ihmisiä. Tarmo ja luovuus yhdistyvät tavalla, mihin en ole törmännyt missään muualla maailmalla kulkiessani.

Hongkongissa tuloerot ovat niinikään maailman suurimpia, ja elintasokuilu rikkaiden ja köyhien välillä on silmiinpistävää. Pahvia keräävät mummot ja papat sukkuloivat Roll Roycejen ja Lamborghini -luxusautojen väleissä työntäen kierrätysromukuormia kärryssään. Ylellisyystuotteita myyvien vähittäiskauppojen edustoilla ihmiset jonottavat sisällepääsyä päästäkseen laittamaan satoja tai tuhansia euroja uuteen käsilaukkuun tai muuhun turhakkeeseen.

Äärimmäisen kapitalistisessa ympäristössä kunnianhimoiset ihmiset palvovat rahaa ja sen tuomia mahdollisuuksia todistaa ja näyttää oma status ympäröivälle maailmalle. Asiakaspalveluun ei panosteta ja yritysten puolelta tuskin koskaan näkee pienintäkään myönnytystä asiakkaan hyväksi. Asiakkaalle jää usein luu käteen, ja häntä syyllistetään ja laitetaan maksumieheksi myyjien virheistä. Työntekijöitä vaivaa pelko irtisanomisista. Ammattiliittoja ei käytännössä ole, tai niillä ei ole valtaa. Irtisanomisia voi tulla mielipuolisesti pitkänkin työsuhteen päätteeksi, vammaisilla ja vähemmistöillä ei tunnu olevan ihmisarvoa ja mahdollisuudet inhimilliseen elämään siten, kun me sen miellämme, on varsin kapeat.

Miljoonakaupungissa ketään ei kiinnosta. Elämän "realiteetit" ovat tuntuneet minusta nurinkurisilta.

5 vuotta nettikauppaa pyörittäneenä yrittäjänä oma taustani on perin kaupallinen, niinikään. Ymmärrystä ja kokemusta on kertynyt muutamista jutuista ja lainalaisuuksista. Yrityksen tai organisaation epäreilu teko tai kaupasta tullut negatiivinen ostokokemus leviää netissä sekunneissa. Pahat saavat nykypäivänä nopeasti ansionsa mukaan. Hyvät tulevat voittamaan. Porukka haluaa tietenkin olla hyvien puolella, olla mukana hyvissä jutuissa ja kantaa kortensakin kekoon!

Länsimaalaisia ihmisiä ei raha motivoi. Ruokaa on riittävästi, eikä ihan mitä tahansa duuneja oteta. Kaikki haluavat olla mukana kaikissa cooleissa uusissa hyvissä jutuissa, mihin itsekin uskoo ja minkä takana voi seistä. E-ville.com -verkkokaupan konsepti on saanut kiitosta ja sen tarjoamille edullisille tuotteille kalliiden perinteisten ilmalla hinnoiteltujen brandi-tuotteiden vaihtoehtona on ollut ja tullee jatkossakin olemaan oma paikkansa.

Kaikki uusi kuitenkin kiehtoo, ja yrittäjänä miettii, mitä kaikkea muuta voisi tehdä, ja mikä olisi fiksuin liike tai ehkä mielenkiintoinen tai hauskakin projekti toteuttaa seuraavaksi.

Ylitse muiden nousseena ideana kypsyikin koko toiminta-ajatuksen perustaminen perinteistä voiton- ja vain oman edun tavoittelua vastaan, puhtaaseen hyvään. Emme voi kaiken järjen mukaan epäonnistua tai hävitä kilpailua jos tuote on yhtä hyvä tai parempi, jos konsepti on vilpittömästi hyvään perustuva kaikkien elementtien osalta.

Kantava ajatus on, että kun valjastamme resurssimme tavoittelemaan sosiaalista hyvää, saamme asiakkaamme, työntekijämme ja suuren yhteisön puolellemme. Tavoitteena on vallata hyllytilaa kaupoissa, korvata mainospaikkoja katukuvassa, muuttaa julkista keskustelua ja herättää ihmisten ajatuksia hyvien asioiden ja aatteiden suuntaan.

Olen ollut onnellisessa asemassa ystävystyttäni kahden samalla tavalla ajattelevan kaverin Markus Vanharannan ja Olli Knuuttilan kanssa. Yhdessä olemme kypsytelleet sopivaa mallia, missä valjastamme olemassa olevat resurssit ja tietotaidon mahdollisimman tehokkaasti kanavoimaan apua ja huomiota kohteisiin, mitkä sitä tarvitsevat.

Haluamme rakentaa uusia vaihtoehtoisia tuoteperheitä ja brandejä perinteisten tuotemerkkien rinnalle. On aika kanavoida rahaa muualle, kuin yksityisten osakkeenomistajien kassaan. Uusi liiketoiminta pohjautuu maksimaalisen hyvän tekemiseen ja tavoittelemiseen.

Meillä on mahdollisuus käyttää verkkokauppa e-villen hankintatointa Kiinassa sopivien tehtaiden kartoittamiseen valmistamaan vaihtoehtobrandillemme tuotteita. Toisaalta vuosia hiottu verkkokauppaohjelmisto ja sen operoinnista kertynyt kokemus on tietenkin käytettävissä ilmaiseksi, hyvään tarkoitukseen!

Näistä elementeistä ja ajatuksista se sitten lähti. Vain taivas on rajana mitä kaikkea hyvää voimme saada aikaiseksi! Mitä mieltä sinä olet? Onko sillä väliä kuka omistaa brandin?

 

Ystävän terveisin

 

 

Ville Majanen

 

 

Opiskelijan haastattelu (Annika Klemetti)

 

Yrityksen perustaminen HongKongissa vs. Suomessa

  1. Kuinka paljon pitää olla yhteydessä viranomaisten kanssa yrityksen perustamisessa HK:iin (luvat yms.)?

Käytännössä tässä käytetään välikättä. Joko lakimiestä tai kirjanpitäjää. Homman voi tehdä myös itse, jolloin täytyy olla muistaakseni vain 1 viranomaisen kanssa tekemisissä (companies registry). Homma on ohi viikossa. & vaatii 2 käyntiä joko ko. viranomaisen luona tai palveluntarjoajalla. Ensin pistetään homma liikkeelle & laitetaan nimivaihtoehdot ylös ja kun se on kunnossa, allekirjoitetaan lopulliset paperit mm. companies ordinance (yhtiöjärjestys?), valitaan puheenjohtaja / sihteeri yritykselle (min. 2 henkilöä siis)

Suurimmat ongelmat tulevat länkkäreille kuitenkin viisumin hankinnasta, joka kesti itsellä 9 kuukautta, eikä sitä meinattu myöntää ollenkaan.

  1. Kuinka paljon vaatii rahallista panostusta verrattuna Suomeen (2500e?)

Pääomaa vaaditaan 1 HKD, eli 0,1 EUR. Päälle tulee kuitenkin vuodesta riippuen 400-600€ erilaisia rekisteröintimaksuja. Lakimies / kirjanpitäjä ottaa palkkiota parista sadasta aina muutamaan tonniin (palvelu on kuitenkin sama)

  1.  Yhtiömuodot, voiko valita? Ja jos voi, niin mitä vaihtoehtoja on yhtiömuodoille?

Varmaan samat kuin suomessa, mutta muissa ei liene järkeä kuin OY:ssä.

  1. ”Paperisota”, mitä vaatii yrityksen rekisteröintiin?

Olisko 15 paperia, jotka piti allekirjoittaa. Perus templateja kaikki, joihin täytetään vain perustiedot kuten osoitteet, nimet, toimiala, pääoma & omistussuhteet, Director(s) & Secretary yhteystiedot & heidän osoitteet jne.

  1. Onko mielestäsi eroa siinä onko paikallinen vai muualta, kun perustaa yritystä Aasiaan?

Eli olen vastaillut tässä Hongkongin kokemukseeni verraten. HK:ssa tällä ei ole mitään merkitystä (paitsi sitten työlupien ym. kanssa, mutta firman saa pystyyn, mutta sitten sille ei saa laillisesti tehdä töitä...)

- Kiinassa on sitten ihan toinen juttu ja monissa muissa Aasian maissa, kuten Thaimaassa, missä paikallisen tulee omistaa vähntään 51% yrityksestä.

  1. Mitä kaikkia selvitystöitä piti tehdä yritystä perustettaessa?

Lain mukaan ei mitään. Tein itse ensimmäisen yrityksen lakimiehen kanssa ja toisen kirjanpitäjän kanssa. Sikäli kun he veloittavat palvelustaan vain pari sataa euroa, en jaksanut lähteä itse selvittämään kuvioita.

  1. Saitko paikallista apua?

: ) katso yllä.

  1. Mikä sai perustamaan ylipäätänsä yrityksen ja mikä sai perustamaan sen juurikin HK:iin?

Sattuma, tyhmänrohkeus ja kokemattomuus. :) – Satuin olemaan HK:ssa silloin. Yrityksen taustoista ja ”kuinka kaikki tapahtui” lisää osoitteesta: http://www.e-ville.hk/fi/page/?id=146 (Tuota pitäisi päivittää kyllä, jälkeenpäin luettuna näyttää vähän tyhmältä, mutta koittakaa kestää :) )

  1. Oletko huomannut, että olisi tapahtunut muutosta sinä aikana, kun olet ollut siellä?

Muutosta, missä? : ) HK:ssa, itsessä, yrityksessä?

  1. Netissä olevassa yritysesittelyssä korostat kielitaidon ja asiakkaan äidinkielellä palvelun merkitystä? Onko esim. tavarantoimittajien kanssa helpompi toimia kiinaksi kuin esim. englanniksi? Kuinka paljon kielitaito vaikuttaa liikesuhteiden syntyyn ja ylläpitoon, jääkö esim. jotain pieniä yksityiskohtia huomaamatta, jos asioita ei hoideta äidinkielellä?

Joo, tämä on meidän kilpailuvaltti + suomalaiset maksutavat. Toimiihan täällä paljon paikallisia kansainvälisiä verkkokauppoja, jotka myyvät halvemmalla, mutta eivät sitten tarjoa mitään takuita / palautusoikeuksia & yhteydenpito ongelmatilanteissa on muutenkin kaikinpuolin hankalaa.

-         e-villellä on tällä hetkellä 5 kiinalaista työntekijää ja olen päättänyt, etten osta enää tavaraa myyntiin kauppiailta, jotka puhuvat englantia. Se tarkoittaa aina potentiaalista mahdollisuutta huonompaan laatuun (export & ei vastuuta) ja korkeampia hintoja.

-         Toimittajien kanssa toimittaessa kulttuurin ymmärtäminen on kaikki kaikessa. Itsellä ei tahdo myöskään oikein riittää kärsivällisyys ”pelata heidän pelejään, heidän säännöillään” ja maksaa vielä siitä lystistä extraa ja saada lopulta vielä huonolaatuista tavaraa tuhansien eurojen edestä omiin nurkkiin pyörimään. Parempi jättää koko homma paikallisille.

-         Tietenkin sitten omien työntekijöiden kanssa koitetaan olla hyvissä väleissä, ja näihin suhteisiin panostaa. Työpaikka on kiinalaisille ihan eri asia kuin esim. suomalaisille. Välillä tuntuu, että esimies nähdään kuin perheen päänä, johon tukeudutaan ja turvaudutaan yksityiselämänkin ongelmissa. Toisaalta esimiehen tulee myös huomioida alaisiaan vastaavassa määrin, antaa pieniä lahjoja, käydä syöttämässä aika ajoin firman / omaan laskuun ja viettää vapaa-aikaansa tiimin kanssa jne.

-         Aina olisi tietenkin parempi, jos puhuisi paikallista kieltä jne, mutta kieli ei ole niin iso ongelma kuin kulttuuri.

Business customs and etiquette & culture and values

  1. Aasialaisten etiketti ja tavat liiketoiminnassa/ kaupankäynnissä?

Melko laaja kysymys : ). Vaihtelee myös maasta toiseen. HK:ssa ja Singaporessa on melko länsimaiset tavat, mutta Kiinassa taas on aika eri meininki. Lainsäädännöstä ei saa juuri mitään turvaa, ja korruptio pitää ottaa huomioon, suomalaisillekin yllättävissä tilanteissa. Mm. siitä, että oma työntekijä voi tehdä diilejä tavarantoimittajien kanssa ja ottaa välistä, suuriakin summia. Tämä tietenkin nostaa hintoja ja hidastaa ongelmien käsittelyä ja toimittajien vaihtamista. Koska lainsäädäntöön ei voi nojata on riskit melko suuret esim. laadun suhteen, kukaan ei ota vastuuta. Tietenkin ideoiden / tuotteiden kopiointi on yleistä ja sitä jopa arvostetaan kiinalaisessa kulttuurissa. Tietenkin syöminen ja juominen on olennaista bisneksen teossa toimittajien kanssa, ja karaoken laulaminen. Suhteilla on suuri merkitys (guan xi) erityisesti jos valtio on jotenkin liiketoiminnassa mukana (esim. tonttiluvat ym.)

  1. Onko jotain erityisiä kokouskäytäntöjä (lahjat, illalliset)?

Eli karaoke etc. Ajanvietto toimittajien ja asiakkaiden kanssa. Pienet lahjat ovat ok, muttei missään tapauksessa välttämättömiä. Näissä tosin pitää olla tarkkana. Kello esim. tarkoittaa kuolemaa, numero neljä sitä samaa (24 = helppo kuolema), tietyt värit samoin. Kirjalahja tuo uhkapelaajalle huonoa onnea jne. Punainen väri ja numero 8 on hyviä ja varmoja (tarkoittaa rahaa / hyvää onnea)

-         Kiinalainen ei tule kokouksiin käytännössä koskaan yksin. On tavallista, että toisella puolen pöytää on yksi empowered suomalainen (joka voi tehdä isojakin päätöksiä yksin) ja toisella puolen 5 kiinalaista, joista 4 ei tiedä mistään mitään, mutta on vain tuomassa vaikutelmaa, että kyseessä on iso yritys jne.

-         Kiinalaiset ei myöskään osaa oikein kätellä. Jos väkisin työntää kättään eteenpäin siihen voi joku tarttua löysästi, kun on elokuvissa nähnyt ihmisten kättelevän...

  1. Verkostoituminen (onko helppo saada uusia yhteistyökumppaneita, miten Ville pääsi ”piireihin”?)?

Heh heh. En usko, että olen vieläkään piireissä. Toki ihmisiä tuntee esim. Suomen kauppakamarin ja erilaisten verkostoitumistapahtumien, –cocktailien ja harrastusten kautta. Trade-messuilta saa yhteistyökumppaneita (tehtaita ym.).

  1. Mitä käytännön eroa joutuu ottamaan huomioon, kun tekee kauppaa Suomen ja HK:laisten yritysten/ asiakkaiden kanssa?

Yllä niitä on ehkä tullut jo jonkun verran läpikäytyäkin, mutta ehkä nyt ainakin käytännössä sen, että tavara pitää maksaa aina etukäteen, kukaan ei anna luottoa / maksuaikaa. Kaikenlaisiin yllätyksiin tulee myös varautua. Vähintään luvatut toimitusajat venyy ja paukkuu, eikä toimittaja hyvitä / korvaa mitään. Toisaalta itse on hyvä varmistaa ja tarkistaa kaikki mahdolliset asiat, sillä ns. maalaisjärki saattaa puuttua ja asiat unohtua. Designeri teki ja painatti kerran esim. työntekijälleni käyntikortit ohjeideni mukaan. En muistanut työntekijän sukunimeä (saati sitten kirjoitusasua juuri silloin), joten ohjeistin laittamaan meiliosoitteen muotoon ”thor.hislastname@e-ville.hk”, no näinhän se sitten luki tietenkin käyntikorteissakin...

  1. Oletko huomannut jotain eroa Suomalaisten ja Aasialaisten yritysten ja yksityisten asiakkaiden ostokäyttäytymisessä?

No ainakin sen, että jos jossain myydään vaikkapa Nokian kännykkää 10 euroa halvemmalla, kuin muualla, porukka saattaa matkustaa 1-2 tuntia + jonottaa tunnin säästääkseen 10e (HK:ssa keskiansiot ovat 1000e / kk). Toisaalta status on kaikki kaikessa, ja luksusbrändit porskuttavat. Pienitulkoinen perhe saattaa syödä riisiä pari kuukautta, jotta äiti saa LV:n käsilaukun.

Cash is king myöskin. Luottokortteihin ym. ei luoteta. Shekeillä tosin maksetaan edelleen palkat ym. Nettipankki on niinikään lastenkengissä.

  1. Oletko huomannut mitä hyötyä/ haittaa on olla länsimaalainen Hongkongilaisen yrityksen johdossa?

Paikalliset pomot on aika piiskureita ja kyttääjiä (kuulemma). Sikäli paikalliset tykkäävät ehkä enemmän olla länsimaisen yrityksen palkkalistoilla / pomon alaisena. Muutoin saa ehkä anteeksi jotain virheitä (mitä on saattanut tehdä tahallaankin) ja ehkä parempaa palvelua. Toisaalta viisumiasiat, kielitaito ja kulttuurierot voi joskus olla hidasteita. Verkostoituminen voi myös olla helpompaa länkkärille kaikenlaisten ryyppytapahtumien ja yhteenkuuluvuudentunteen siivittämänä.

  1. Oletko huomannut jotain eroa suomalaisen ja aasialaisen työmoraalissa?

Aasialaiset tekevät pitkää päivää ja ovat hyvinkin joustavia. Suomalaiset taas saavat asioita aika tehokkaasti hoidettua. Suomalaiset lähtevät kyllä töistä 5 vaille, mutta ovat kyllä pitkälti saaneet työnsä siihen mennessä tehtyäkin.

-         Suomalaisia vaivaa kateus

-         Kiinalaiset on ylpeitä, jos pomo on tehnyt paljon rahaa (= respect)

  1. Aasialaisen yrityksen/ työntekijän arvot?

Raha määrää pitkälti kaiken toiminnan, jopa osin epärehelliset keinot (esim. komponenttien vaihtaminen halvempiin) pyhitetään sillä...

Toisaalta työntekijä saattaa tosiaan velmuilla työnantajan / firman selän takana omia diilejä (tämä on muuten tosi yleistä).

Yhteenveto, kannattiko? Tulevaisuudennäkyviä/ -suunnitelmia?

-         Rahallisesti ei ole vielä kannattanut (vs. Että olisi ollut koko ajan toisella töissä & olisi saanut esim. ylitöistä korvaukset), mutta kokemuksen ja tulevaisuuden bisneksiä ajatellen kyllä.

-         Kansainväliset markkinat kiinnostavat e-villeä, bisneksen kehittäminen uusien tuoteperheiden osalta. Uudet bisnekset muutenkin sekä offline että online. Tässä on kokeiltu vasta muutamilla tuotteilla yksille markkinoille ja pelkästään kuluttajakauppana netissä. Mahdollisuudet on rajattomat!

 

 

 

Kesäsarja: Suomalainen ulkomailla

 

Taustasi:

-         Nimi

Ville Majanen

-         Ikä (jos haluat sanoa)

28

-         Maa jossa työskentelet ja kuinka kauan olet ollut siellä

Hongkong, Kiina. Vuodesta 2006

-         Yrityksen nimi ja tittelisi

Digi Electronics Ltd, online shop / verkkokauppa www.e-ville.com

Managing Director

-         Koska työskentelet itse perustamassasi yrityksessä, kerro yrityksestäsi lyhyesti (liikeidea, koska perustettu, henkilökunnan määrä, asiakaskunta tms.)

Liikeidea on myydä elektroniikkaa suoraan tehtailta tuotteiden loppukäyttäjille markkinoiden halvimmalla hinnalla ilman välikäsiä. www.e-ville.com –osoitteesta löytyy yli 1000 tuotenimikettä, mitkä vaihtelevat kulutuselektroniikasta leluihin, lahja- ja autotuotteisiin. Valikoimissa on mm. Android-kännyköitä, Android-tabletteja, MP3-soittimia, digikameroita, muistikortteja, radio-ohjattavia leluja, lahjatuotteita, harrastusvälineitä, GPS-navigaattoreita, Xenon-muunnossarjoja, OBD-vikakoodilukijoita jne. Asiakkaat ovat pääosin Suomalaisia kuluttajia (99%), mutta jaajennamme kuluvana vuotena myös Ruotsiin, Tanskaan ja Venäjälle. Yritys on perustettu 2006, ja se työllistää tällä hetkellä 8 vakituista työntekijää.

-         Miksi lähdit Hong Kongiin töihin?

Lähdin HK:iin alunperin vaihto-opiskelemaan. Ajatus yrityksen perustamiseen tuli onnistuneen huuto.net –myyntiharrastuksen tuomien kokemusten rohkaisemana.

Muut kysymykset:

-         Miltä Suomi näyttää Hong Kongista käsin? Miten käsityksesi Suomesta on muuttunut ulkomailla oleskelun aikana vai onko mitenkään?

Suomi näyttää HK:sta käsin melko hitaasti kehittyvältä alueelta, missä ihmiset nauttivat suuresti työn ulkopuolisista asioista, perheestä ja harrastuksista. Tietenkin Suomen puhdas luonto, isot asunnot, paljon omaa tilaa tulee mieleen. Ihmiset ovat rehellisiä, suhteellisen tehokkaita ja byrokratia pientä ja melko joustavaa. Suomalaiset ovat suorasanaisia, melko totisia ja vakavia. Suomalaisiin on hidas tutustua ja heidän kanssa ystävystyä, mutta suhteet kestävät läpi elämän.

-         Onko suomalaisessa ja hongkongilaisessa työkulttuurissa paljon eroja? Jos on, niin mitä? Onko jotain suomalaisia työtapoja, joita kaipaat hongkongilaiseen työkulttuuriin? Ja onko jotain paikallisia työtapoja, joista suomalaiset voisivat ottaa oppia?

Suomalaiset menevät töihin ja tekevät päämäärätietoisesti töitä. Toimistotuntien päätyttyä koneet suljetaan ja lähdetään vapaa-ajan viettoon. Hongkongissa tullaan töihin usein vähän myöhässä, tehdään usein hommia, puuhastellaan siksi, että täytyy näyttää kovin ahkeralta sen tuloksista huolimatta, toimintatapoja suunnittelematta ja kyseenalaistamatta. Hongkongilaiset ovat työpaikalla usein ilta yhdeksään, kymmeneen. Lopputulos on molemmissa usein sama, työt tulevat lopulta tehdyksi.  Hongkongilaisissa arvostan suuresti joustavuutta, yrityksen etujen ajattelemista ja vastuunottamista. Suomalaisissa on erottunut kyky itsenäiseen työskentelyyn ja päätöksentekoon sekä perusrehellisyys ja moraali. Suomalaiset ovat luovia ajattelijoita, jotka kunnioittavat toisten ideoita ja saavutuksia. Kummallakin olisi teoriassa mahdollisuus oppia toinen toisistaan, mutta toimintatavat taitaa olla syvällä kulttuurissa.

-         Onko Hong Kongissa jotain "vääriä" käsityksiä Suomesta?

Hongkongilaiset pitävät eurooppalaisia ylipäätään laiskoina. Euroopassa on pitkät lomat ja kurinalaiset normaalit työajat. Työajalla on paljon taukoja. Olen aina terästänyt, että sillä ei ole merkitystä kuinka monta tuntia on työpaikalla, vaan sillä, mitä saa aikaiseksi.

-         Mitä paikalliset tietävät Suomesta, eli mitä "oikeita" käsityksiä heillä on Suomesta. Mitkä asiat Suomessa koetaan mielenkiintoisiksi?

Hongkongissa tiedetään paljon Suomesta. Joitain suomalaisia suuryrityksiä tiedetään, jotkut mainitsevat joulupukin ja korkeatasoisen peruskoulutuksen. Aika ajoin nousee esille Suomen luonto ja puhdas ilma. Yleensä ensireaktio on, että Suomessa on jäätävän kylmä, että miten siellä voi ihmiset asua.


Palaa etusivullePalaa etusivulle

Anna palautetta tästä sivusta tai ilmianna virhe
Ihan okei kuvaus, ei moitteita 1
Ei riittävästi tietoja, puutteellinen kuvaus 0
Tuotekuvauksessa on kirjoitus- tai asiavirhe tai tuote on väärässä kategoriassa 0