THL lähetti viime viikolla koronavirustiedotteen puhelimeeni, että Suomeen palatessa minun tulisi sopia ”14 vuorokauden poissaolosta työpaikan kanssa”. Seuraava päivitys oli, että nyt olisi viimeinen mahdollisuus tulla Suomeen. Rajat menevät pian kiinni.

Olen yhä täällä. Thaimaan Bangkokissa. Tässä artikkelissa avaan teille viimeisimmät kuulumiset täältäpäin maailmaa.

THL:n koronavirustiedote ulkomaille.

COVID-19, tai kansankielellä paremmin tunnettu ”koronavirus” on ajanut Suomen poikkeuslain alle ensimmäistä kertaa sitten jatkosodan. Kansalaisten liikkumista on rajoitettu ja julkiset kokoontumiset ovat kielletty.

Vain kuukausi takaperin Kiina oli epidemian keskipiste. Onhan tämä kaikin puolin absurdia. Vaikka olen itse luonut uraa Kaakkois-Aasiaan viimeiset viisi vuotta, on Suomi aina koti. Eivät kilometrit välissä siihen vaikuta. Alun perin olen kotoisin Joensuusta ja viimeisimpien uutisien mukaan myös siellä diagnosoitujen määrä on kohonnut kaksinumeroisiin lukuihin. THL:n arvioiden mukaan Suomessa voi olla todellisuudessa yli 10 000 tapausta. On vaikea uskoa uutisia todeksi.

On vaikea uskoa uutisia todeksi.

Miten asiat ovat täälläpäin maailmaa? On täysin luonnollista, että uutisointi on pitkälti keskittynyt EU-rajojen sisäpuolella alati kehittyvään tilanteeseen. Ennen kuin sukellamme itse aiheeseen, käydään pikaisesti läpi hieman taustoja.

Kiinan ja Suomen lisäksi meillä (e-ville.com) on myös toimisto Thaimaan Bangkokissa. Täällä meitä on kymmenkunta suomalaista Bangkokin vilkkaassa ytimessä. On melko varmaa sanoa, että metropolia alueella asuu 10 – 15 miljoonaa asukasta.

Bangkokissa meitä on e-villen riveissä kymmenkunta tyyppiä.

Uutiset koronaviruksesta kantautuivat korviini ensimmäisen kerran tammikuun puolenvälin tienoilla. Hubein maakunnassa raportointiin parisen kymmentä tapaus. ”Mikä ihmeen koronavirus” ajattelin mielessäni. Se vaikutti yhtä kaukaiselta kuin SARS-epidemia vuonna 2003. Hirvittävä ja säälimätön tauti, mutta tuhansien kilometrien päässä.

 

”Mikä ihmeen koronavirus?”

Markkinointipäällikkönä omaan toimenkuvaani kuuluu jatkuva reissaaminen Hongkongiin ja Kiinan Shenzheniin. Kiinalaisen uudenvuoden tienoilla (tammikuun loppu) minulle alkoi käydä selväksi, että kyse ei ollut ”normaalista influenssasta”. Tammikuun 23. Kiina julisti Wuhanin karanteeniin ja muita lähikaupunkeja Hubein maakunnassa.

Tammikuun 23. Kiina julisti Wuhanin karanteeniin.

Covid-19 vaikutus Kiinassa

Koronasta alettiin uutisoimaan Wuhanin kriisin myötä myös maailmalla. Tässä kohti rajat olivat yhä pääsäätöisesti kuitenkin auki, eikä kansainvälistä liikkumista ollut rajoitettu mittavin toimin. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

Kiinalainen uusivuosi on ainoa aika Kiinassa, kun valtakunnallisesti jokainen kansalainen pääsee lomalle. Se on osalle ainoa loma vuodessa – ja ainoa aika käydä tapaamassa perhettä. Kiinan alati kasvava keskiluokka sen sijaan lähtee ulkomaille. Mainittakoon, että kiinalaisten keskuudessa Thaimaa on erittäin suosittu lomakohde. Käytännön esimerkkinä Thaimaa poisti viisumipakotteen kiinalaisilta turisteilta – viime vuonna Thaimaassa vieraili lähes 11 miljoonaa kiinalaista turistia. Näin myös jälkikäteen eristetyiltä alueilta virtasi sisään ja ulos matkustajia.

Helmikuun alussa oli selvää, että nyt on piru merrassa.

Helmikuun alussa oli selvää, että nyt on piru merrassa. Luonnollisesti emme olleet varautuneet koronavirukseen ja sen laajuuteen. Kiina alkoi tehdä hyvin rajuja linjauksia pysäyttääkseen epidemian leviämisen. Rajat suljettiin. Alueita ja asukkaita suljettiin karanteeniin. Myös osa meidän työntekijöistämme joutui karanteeniin. Vilkkaat kadut autioituivat. Ihmisiä ei päästetty toimistolle tai tehtaille. Kiinan viranomaiset sulkivat myös Kiinan päätoimistomme ja -varaston hetkellisesti. Kiinan sisäinen logistiikka oli täysin jumissa. Oli puhtaan arvailun varassa, milloin seuraavat kontit saataisiin Suomeen. Tietysti tämä oli katastrofaalinen tilanne, sillä meillä ei ollut mitään takuuta, milloin asiat normalisoituisivat.

11 miljoonan asukkaan kaupunki Wuhan helmikuun alussa.

Vaikka itse en ole joulukuun jälkeen vieraillut Kiinassa, tietysti keskustelen kollegoideni kanssa päivittäin sen vaikutuksista. Helmikuu oli vaikeaa aikaa. Kiinassa asuvien suomalaisten kollegoiden arki kävi kovin tylsäksi ja koronatartunta loi kauhukuvia. Mitäpä sitä tehdä, kun lähes kaikki liikkeet ja ravintolat oli suljettu?

Mikä tilanne Kiinassa on tänään? Tänään oli ensimmäinen päivä, kun Kiinassa todettiin pyöreä nolla uutta Covid-19 -tapausta. Viime viikkojen aikana Kiinassa korona on saatu hallintaan. Kiitos tästä kuuluu yksinomaan Kiinan yksipuolijärjestelmälle, eikö vain? Hallitus otti rautaisen ja isällisen otteen samalla kaataen kaiken vellin Wuhanin paikallisjohdon päälle. Taisi saada pormestarikin samalla kengän kuvan hanuriinsa. Nyt meillä on siis syntipukit ja pelastajat.

Kuinka se näkyy arki- ja työelämässä? Pakotteita on kevennetty. Logistiikka toimii taas. Työntekijät ovat päästetty takaisin töihin ja elämä on palannut kaduille. Liiketoiminnan puolesta asiat ovat palanneet takaisin lähes raiteilleen, ja vapaa-ajasta voi taas nauttia normaaliin tapaan. Tiukat linjaukset ja pakotteet toimivat. Siinä missä Kiinan sisämaassa voidaan huokaista, muualla maailmassa tilanne on näyttäisi olevan täysin päinvastainen – kuten täällä Thaimaassa.

Tänään oli ensimmäinen päivä, kun Kiinassa todettiin 0 uutta tapausta.

Koronan vaikutus Thaimaassa

Kuten arvata saattaa, on viime aikoina reissaamiseni rajoittunut visusti Thaimaan rajojen sisäpuolelle. Thaimaa on tehnyt selväksi, että tällä hetkellä Eurooppaan ei ole reissaaminen. Tai sanotaanko niin, että takaisin päin ei ole tuleminen riskialueilta. Usea ystäväni oli matkustamassa Eurooppaan, mutta nyt lennot ovat peruttu.

Suurin ero katukuvassa on varmasti hengityssuojaimien käyttö. Lähes jokainen täällä käyttää hengityssuojainta – ei ihme, että ne ovat loppuunmyyty koko maasta. Käsidesi on myös kiven alla. Julkisia kokoontumisia ja menopelejä vältellään – näin juuri kuvan, jossa Thaimaan suurin kansainvälinen lentokenttä Suvarnabhumi oli täysin tyhjillään. Myös tänään ruuhka-aikaan keskustan metroasema oli tyhjä. Kuinka se on edes mahdollista? Aavemaista. Kadut ovat siis selvästi hiljentyneet, sekä paikallisista, että turisteista.

Suvarnabhumin lentokenttä tyhjillään. Aavemmaista.

Thaimaan terveysministeri syyttää eurooppalaisia, sanoilla ”dirty farang” (tarkoittaen likaista länsimaalaista). Me emme kuulemma välitetä tai huolehdita hygieniasta. Emmekä käytä maskeja. Kuin rotat ruttoaikaan. Jaa-a. Ainahan sitä jotain on syytettävä sormella. Toisaalta, mikäli en ole täysin dementoitunut, vielä kuukausi takaperin Thaimaa otti avosylin vastaan turisteja riskialueilta.

 

Thaimaan terveysministeri syyttää eurooppalaisia.

Thaimaan terveysmisteri syyttää länsimaalaisia pahentuneesta koronatilanteesta.

Tämän lausunnon lisäksi itsessä hieman hilpeyttä herätti viimeisin kauppareissuni. Koko kuivamuona osasto oli tyhjillään. Ei kai tässä nyt kuitenkaan maailmanloppua odoteta. Useita tuntui myös kiinnostavan vessapaperin hamstraaminen. Tosin tämä taitaa olla maailmanlaajuinen trendi.

Kuitenkin yleinen ilmapiiri Thaimassa on ollut se, että täällä selvittiin säikähdyksellä. Vielä kaksi viikkoa sitten oli vain 60 tapausta – suhteessa siis 70 miljoonaan väkilukuun. Jokin tässä kuitenkin haiskahti, voinko luku olla tosiaan niin pieni. Noh, viime päivinä tapauksia on alkanut ponnahdella kymmenittäin. Alkuviikosta otsikoihin nousi 30 uutta tapausta. Seuraavana päivänä 60 uutta tapausta. Nyt virallinen luku on 272.  Todennäköisiä tartuntatapauksia päälle 7 000. Jos tätä maalaisjärjellä miettii, on luku todellisuudessa vähintään kymmenkertainen.

Thaimaassa lähes jokainen käyttää kasvomaskia.

Siinä missä Suomi julisti poikkeuslain astumaan voimaan keskiviikkona 18.3., myös Thaimaa löi rajoja pakotteita eilen pöytään. Koulut, hotellit ja viihdekeskukset ovat suljettu. Ihmisiä kehotetaan pysymään kotona. Toistaiseksi karanteenissa ei vielä olla.

Loppusanat

Tähän asti olemme kaikki pysyneet terveinä – sekä Kiinan ja Thaimaan päädyssä. Tietysti se käy mielessä, eikä Thaimassa vaara ole vielä ohi. Ja eihän tästä ole vakuuta, kestääkö epidemia vielä kuukauden vai useamman vuoden. Se jää nähtäväksi. Jatkuvasti kysellään, että pelottaako se koronavirus. En suoranaisesti pelkää koronavirukseen sairastumista, mutta en myöskään vähättele sitä. Terve järki päässä. Ei tässä tarvitse kuitenkaan kuivaruokaa hamstrata. Toiset voivat olla erimieltä. Suurimmassa osassa Thaimaata myös Suomessa tunnetut Mama-nuudelit ovat loppu.

Näky kuin koto-Suomen lähikaupassa.

Korostan, että en vähättele tässä koronaviruksen vaaroja ja riskiryhmiä. Onhan se hirvittävä tauti. Toivotaan, että tilanne saadaan ympäri maailmaa pian normaaliksi. Kaikille jaksamisia sinne Suomeen. Toivottavasti pääsen myös itse Suomen suveen kesällä.